Lindroos - Viola

Viola

"Lopeta sit toi jankkaaminen."
*Tuhahtaa, jaksamatta todellakaan enää kuunnella Valtterin valittelua ja epäilyä Tommista.*
"Kelaa jos mullaki olis joka kerta vaa Helyst jotain negatiivist sanottavaa, ku me nähdään?"

Valtteri

"Helyst ei voi olla negatiivista sanottavaa koska se on maailman ihanin ihminen."
*Toteaa heti, ymmärtäen kyllä Violan pointin, mutta ei halua myöntää sitä.*

Viola

"Joo sä varmaan oot juonu sen kahvin jo?"
*Toteaa tylysti veljelleen, jaksamatta enää kuunnella tämän haukkuja Tommista ja typeriä puolusteluja. Keskittyy näpräämään puhelintaan ja kirjoittelemaan kaverinsa kanssa.*

Valtteri

"Ei jaksettas riidellä? Sä tiiät itekkin et en mä millään pahalla."
*Sanoo huokaisten ja katselee Violaa, haluamatta riidellä tämän kanssa.*

Viola

"Joo, et varmaan. Kyllä mä tiedän että sä vihaat Tommia, mutta mä olen todella pahoillani sillä mä en vihaa."
*Sanoo katsellen vain eteensä.*

Valtteri

"Se jätkä melkee tappo mun frendin, joten en mä nyt sitä varsinaisesti rakasta. Mut jos se kerran on hyvä sulle... nii kai mun pitää vaa sit antaa olla."
*Myöntyy lopulta, koska ei halua riidellä. Miettii vielä toteuttaako suunnitelmansa vai ei, peläten että jos Viola saa tietää että kertoi Tommille, näiden välit menevät rikki lopullisesti.*

Viola

"Niin pitää, jos sä haluat säilyttää välis mun kanssa niin anna olla."
*Sanoo tosissaan, sillä ei todellakaan jaksa että perheensä enää puuttuu valintoihinsa. Tietäen kyllä että jaksaa vihoitella ja kauan, niin on toiminut äitinsäkin kanssa.*

Valtteri

*Mutisee vain jotain, vilkaisten sitten kännykkäänsä ja laittaa jotain viestiä kaverilleen.*

Viola

"Ja mä voin luvata, että jos Tommi kuulee tost mitä mä kerroin niin sit todellakaan sulla ei ole siskoa enää!"
*Uhoaa Valtterille, suurennellen ehkä hieman asiaa mutta ei todellakaan halua veljensä pilaavan suhdettaan tommiin.*
"Kukaan muu ei tiedä siitä.."

Valtteri

*Nielaisee kuullessaan Violan sanat, tietämättä mitä tehdä.*
"Joo ei hätää. En mä kerro."
*Vannoo, katsomatta kuitenkaan siskoonsa päinkään, räpläten yhä kännykkäänsä.*
"Jospa se osaa nyt kohdella sua hyvin."

Viola

"Osannu jo ennen tätä, osaa nyt ja osaa tulevaisuudessa. Tai ainakin mä osaan itse pitää puoleni."
*Huomauttaa veljelleen ja katsoo tuota vakavana.*
"Oo kiltti ja anna mun elää mun omaa elämää niin ku mä itse haluan."

Valtteri

"No hyvä on."
*Myöntyy, päättäen antaa asian toistaiseksi olla.*
"Pitäsköhän mun ehdottaa Helylle et muutettas yhtee nyt ku se vauvaki on tulossa."
*Vaihtaa sitten puheenaihetta, ollen sekä jännittynyt että iloinen asiata.*

Viola

"No ehdota ihmeessä, jos sä oikeesti haluut sitä."
*Tsemppaa Valtteria, hymyillenkin jo pienesti.*

Valtteri

"Kyl mä haluun. Mä rakastan Helyä enemmän ku oon koskaan ketään muuta rakastanu. Mut kyllähän mua vähän hirvittää se et ei voi sit enää vaa tulla ja mennä miten haluaa."
*Selittää hymyillen, pystyttyään aina puhumaan helposti siskolleen asioistaan.*
"Mut Hely on sen arvonen."

Viola

"Joo, mut kun te ootte päättäny pitäöä sen lapsen ni sillon te ootte päättäny kantaa siit vastuun. Ja ihan hyvä sunki asettua aloilleen jo.-"
*Selittää veljelleen, peittäen haukoituksen kädellään.*

Valtteri

"Niinpä. Onhan tässä tullu jo mentyy iha tarpeeks."
*Virnistää, huomaten sitten Violan haukotuksen.*
"Mut mä voisin varmaa päästää sut jo nukkuu. Näkyillään."
*Toteaa, nousten sitten sohvalta ja lähtee, heilauttaen vielä kättään.*

[[Meen täältä. ]]

Viola

*Istuskelee sohvalla villasukat ja pitkä yöpaita päällään, käytyään juuri suihkussa ja katseleekin nyt vain telkkaria. On viimeaikoina keskittynyt oikeastaan vain kouluun, eikä ole nähnyt Tommiakaan vaikka on miettinyt paljon näiden eroa ja koko tilannetta.*

Tommi

*Soittaa ovikelloa hieman kiusaantuneena, päätettyään lähteä tuomaan joitain luokseen jääneitä Violan tavaroita, lähinnä sillä verukkeella että voisi nähdä naisen, sillä on kuitenkin miettinyt ja ikävöinyt tuota eron jälkeen.*

Viola

*Vilkaisee kelloa kuullessaan ovikellon soivan ja ihmetteleekin hetken että kuka ovella mahtaa olla. Menee kuitenkin avaamaan oven ja vakavoituu nähdessään Tommin, osaamatta aluksi sanoa mitään.*
"Mitä sä täällä?"
*Kysyy naama peruslukemilla ja vilkuilee seinille, ollen kuitenkin salaa iloinen että mies tuli ovelle.*

Tommi

"Moi. Mä toin jotain sun kamoja, oli jääny mun luo."
*Sanoo vaivaantuneena ja vilkaisee Violaa silmiin, ennen kuin ojentaa muovipussin tälle, jääden sitten seisoskelemaan ovelle kiusaantuneena, haluten pyytää anteeksi sekoiluaan Sandran kanssa, mutta epäilee, että se aiheuttaisi vain riitaa.*

Viola

"Joo kiitti."
*Mumisee, ottaen muovipussin Tommilta ja miettii hetken mitä sanoisi, tai pyytäisikö miestä sisälle tunteidensa käydessä melkoista myllerrystä.*
"Noh, joko seurustelette sen muijan kanssa?"
*Töksäyttää vain hetken mielijohteesta.*

Tommi

*Naurahtaa epäuskoisesti Violan sanat kuullessaan, sillä ei ole pitänyt Sandraan yhteyttä välikohtauksen jälkeen, ollen muutenkin miettinyt vain Violaa, sillä tajusi todella miten tärkeän ihmisen menetti.*
"No ei todellakaan. Ei se oo mun tyyppiä."
*Mutisee, vilkaisten nopeasti naista, eikä tiedä miten olisi, ollen niin vaivaantunut.*
"Mä oon vaan yrittäny käydä kouluu ja sillee..."
*Selittää, vaikka onkin viihtynyt baarien puolella hukuttamassa suruaan alkoholiin.*

Viola

*Naurahtaa kuivasti Tommin kommentille ja pyöräyttää silmiään, ollen edelleen todella vihainen miehen käytöksestä mutta ei voi mitään sille että omaa vieläkin vahvoja tunteita tätä kohtaan. Vilkaisee rappukäytävässä kävelevää naapuriaan ja laittaakin oven kiinni.*
"Tuu nyt sisälle notkumasta siitä ovelta."
*Mutisee ja suuntaa itsekin takaisin sohvalle, pyöritellen puhelintaan hermostuneesti käsissään.*

Tommi

*Yllättyy Violan kysymyksestä, seuraten tätä kuitenkin sisälle ja riisuu ulkovaatteensa, istuen sitten hetken harkinnan jälkeen naisen viereen sohvalle.*
"Mä voisin taas alkaa selittää sulle mite se muija ei merkinny mitää ja et mua kaduttaa mut se ei taida auttaa?"
*Kysyy vaikeasti naurahtaen.*

Viola

"Joo ei, enkä mä edes halua kuulla."
*Toteaa uskaltamatta katsoa Tommia silmiin vaan tuijottaa eteensä, näpräten puhelintaan edelleen.*
"Mä en vaan ymmärrä koko asiaa, mun mielest meil meni hyvin.."
*Sanoo huokaisten syvään ja vilkaisee nopeasti Tommia silmiin,.*